VĂ€gvett

Luvut 3 · LiikennesÀÀnnöt · 5 min

Liikennemerkit

NÀytÀ ruotsiksi

Liikennemerkit (vÀgmÀrken) kertovat, mitÀ juuri siinÀ paikassa, jossa ajat, on voimassa. Ne voivat varoittaa, kieltÀÀ, mÀÀrÀtÀ tai antaa tietoa. Sinun ei tarvitse osata jokaista merkkiÀ ulkoa ymmÀrtÀÀksesi niitÀ. Jos tiedÀt, mihin ryhmÀÀn merkki kuuluu, tiedÀt jo suunnilleen, mitÀ se haluaa kertoa.

Merkit menevÀt liikennesÀÀntöjen edelle

Liikennemerkin, tiemerkinnÀn tai liikennevalon antama ohje on voimassa ennen yleisiÀ liikennesÀÀntöjÀ, kun ne ovat ristiriidassa (Ruotsin liikenneasetus (trafikförordningen) 2 kap. 2 §). Esimerkki: risteyksessÀ on voimassa oikealta tulevan sÀÀntö (högerregeln), mutta jos siinÀ on vÀistÀmisvelvollisuutta (vÀjningsplikt) osoittava merkki, ratkaisee merkki.

Poliisin ohje taas on voimassa ennen sekÀ liikennesÀÀntöjÀ ettÀ liikennemerkkejÀ (trafikförordningen 2 kap. 3 §).

RyhmÀt

Liikennemerkit on jaettu kirjaimilla merkittyihin ryhmiin (Ruotsin liikennemerkkiasetus (vÀgmÀrkesförordningen) 2 kap. 1 §). Autoilijalle tÀrkeimmÀt ovat:

RyhmÀ Nimi MitÀ ne tekevÀt
A Varoitusmerkit (varningsmÀrken) Varoittavat edessÀ olevasta vaarasta
B Etuajo-oikeus- ja vÀistÀmismerkit (vÀjningspliktsmÀrken) Osoittavat, kenellÀ on etuajo-oikeus
C Kieltomerkit (förbudsmÀrken) Kertovat, mitÀ et saa tehdÀ
D MÀÀrÀysmerkit (pÄbudsmÀrken) Kertovat, mitÀ sinun on tehtÀvÀ
E SÀÀntömerkit (anvisningsmÀrken) Antavat tietoa siitÀ, mitÀ paikalla on voimassa
F–I Opastusmerkit (lokaliseringsmĂ€rken) Tienviitoitus sekĂ€ tiedot paikoista ja palveluista
J Ilmoitusmerkit (upplysningsmÀrken) Muu tieto

Merkkien lisÀksi on lisÀkilpiÀ (tillÀggstavlor), jotka ovat merkin alla ja tÀydentÀvÀt sitÀ.

Varoitusmerkit (A)

Vaarallinen kaarre (oikealle)

Varoitusmerkit varoittavat vaarasta ja kertovat, millaisesta vaarasta on kyse (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 4 §). Ne ovat kolmionmuotoisia kÀrki ylöspÀin. Merkki asetetaan sille etÀisyydelle vaarasta, jossa siitÀ on eniten hyötyÀ, jotta ehdit sovittaa nopeutesi.

EsimerkkejÀ varoitusmerkeistÀ:

  • mutkat, jyrkĂ€t mĂ€et ja tien kapeneminen,
  • suojatie (övergĂ„ngsstĂ€lle), liikennevalot ja hidaste,
  • risteys ja liikenneympyrĂ€ (cirkulationsplats),
  • rautatien tasoristeys (jĂ€rnvĂ€gskorsning),
  • muu vaara, jolloin lisĂ€kilpi selittÀÀ, mistĂ€ on kyse.
Muu vaara

Varoitusmerkki ei ole kÀsky, mutta se on selvÀ merkki hidastaa ja olla valmiina. Jos ajat liian lujaa varoitusmerkin ohi etkÀ sitten selviÀ mutkasta, olet rikkonut nopeuden sovittamista koskevaa vaatimusta (trafikförordningen 3 kap. 14 §).

Etuajo-oikeus- ja vÀistÀmismerkit (B)

VÀistÀmisvelvollisuus

VÀistÀmismerkit osoittavat, kenen on pÀÀstettÀvÀ kukin edelle. TÀhÀn ryhmÀÀn kuuluvat vÀistÀmisvelvollisuus, pysÀhtymisvelvollisuus (stopplikt), etuajo-oikeutettu tie (huvudled) ja etuajo-oikeutetun tien pÀÀttyminen. Ne kÀydÀÀn lÀpi vÀistÀmisvelvollisuutta ja risteyksiÀ kÀsittelevÀssÀ luvussa.

Kaksi ryhmÀn merkkiÀ koskee kohtaamista kapeissa kohdissa, esimerkiksi kapealla sillalla tai tien kaventuessa:

VÀistÀmisvelvollisuus kohdattaessa

"VÀistÀmisvelvollisuus kohdattaessa" (vÀjningsplikt mot mötande trafik): et saa ajaa osuudelle, jos estÀt vastaantulevaa ajoneuvoa. Anna vastaantulevan ajaa ensin.

Etuajo-oikeus kohdattaessa

"Etuajo-oikeus kohdattaessa" (mötande trafik har vÀjningsplikt): sinulla on etuajo-oikeus, ja vastaantulevan on odotettava. Ole silti valmis pysÀhtymÀÀn, jos toinen kuljettaja ei pysÀhdy.

Kieltomerkit (C)

Ajoneuvolla ajo kielletty

Kieltomerkit ovat yleensÀ pyöreitÀ ja punareunaisia. Ne kertovat, mikÀ on kielletty, esimerkiksi

  • ajoneuvolla ajo kielletty (förbud mot infart med fordon),
  • ajoneuvoliikenne kielletty (förbud mot trafik med fordon),
  • ohituskielto (förbud mot omkörning),
  • vasemmalle tai oikealle kÀÀntyminen kielletty tai U-kÀÀnnös kielletty,
  • ajoneuvon suurin sallittu korkeus, leveys, pituus tai paino,
  • suurin sallittu nopeus.
Nopeusrajoitus 50

Nopeusrajoitus on voimassa, kunnes uusi merkki osoittaa toisen nopeuden (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 8 §). MerkkiÀ ei tarvitse toistaa jokaisen risteyksen jÀlkeen.

PysÀköinti kielletty

PysÀköinti kielletty tai pysÀhtyminen ja pysÀköinti kielletty on voimassa merkistÀ seuraavaan risteykseen asti ja vain sillÀ tien puolella, jolla merkki on (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 8 §). Kielto voi myös pÀÀttyÀ aiemmin merkkiin, jossa on alaspÀin osoittava nuoli lisÀkilvessÀ.

PysÀhtyminen kielletty

MÀÀrÀysmerkit (D)

Pakollinen ajosuunta (oikealle)

MÀÀrÀysmerkit ovat pyöreitÀ ja sinisiÀ. Ne kertovat, mitÀ sinun on tehtÀvÀ, esimerkiksi ajettava tiettyyn suuntaan tai ohitettava este tietyltÀ puolelta. LiikenneympyrÀn pakollista ajosuuntaa osoittava merkki kertoo, ettÀ liikenteen on kuljettava vastapÀivÀÀn ympyrÀn ympÀri.

Pakollinen kiertÀmissuunta (oikealta)

SÀÀntömerkit (E)

Moottoritie

SÀÀntömerkit kertovat, mitÀ jossakin paikassa tai jollakin tiellÀ on voimassa. Niihin liittyy usein sÀÀntöjÀ, jotka sinun on itse tunnettava, koska ne eivÀt lue kilvessÀ. EsimerkkejÀ:

  • Moottoritie (motorvĂ€g) ja moottoriliikennetie (motortrafikled): niillĂ€ on erityissÀÀntöjĂ€, ks. moottoritietĂ€ kĂ€sittelevĂ€ luku.
  • Yksisuuntainen (enkelriktat): kaikki liikenne kulkee samaan suuntaan.
  • Umpikuja (Ă„tervĂ€ndsgata): katu pÀÀttyy, eikĂ€ sen lĂ€pi pÀÀse ajamaan.
  • Suojatie: merkki osoittaa, missĂ€ suojatie on.
  • PysĂ€köinti (parkering): tĂ€ssĂ€ saa pysĂ€köidĂ€, usein aikaa ja maksua koskevin lisĂ€kilvin.
PysÀköinti

LisÀkilvet

LisÀkilpi antaa tÀydentÀvÀn ohjeen ylÀpuolella olevaan merkkiin (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 29 §). Jos merkin alla on useita kilpiÀ, kukin niistÀ on voimassa. Muutamia yleisiÀ kilpiÀ:

  • EtĂ€isyys (avstĂ„nd) kertoo, kuinka pitkĂ€ matka on siihen, mitĂ€ merkki koskee, esimerkiksi edessĂ€ olevaan vaaraan.
  • Vaikutusalue (utstrĂ€ckning) kertoo, kuinka pitkĂ€llĂ€ matkalla merkki on voimassa.
  • Symbolikilpi (symboltavla) rajoittaa merkin koskemaan tiettyĂ€ ajoneuvolajia tai tienkĂ€yttĂ€jĂ€ryhmÀÀ.
  • Voimassaoloaika (tidsangivelse) kertoo, milloin merkki on voimassa.

Voimassaoloaikojen lukeminen

Voimassaoloajat noudattavat kiinteÀÀ jÀrjestelmÀÀ (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 30 §):

  • Numerot ilman sulkeita koskevat arkipĂ€iviĂ€, paitsi sunnuntaita tai pyhĂ€pĂ€ivÀÀ edeltĂ€vÀÀ arkipĂ€ivÀÀ (vardag före sön- och helgdag).
  • Numerot sulkeissa koskevat sunnuntaita tai pyhĂ€pĂ€ivÀÀ edeltĂ€vÀÀ arkipĂ€ivÀÀ, esimerkiksi tavallista lauantaita.
  • Punaiset numerot koskevat sunnuntaita ja pyhĂ€pĂ€iviĂ€.

Esimerkki: "8–18 (8–14)" pysĂ€köintikiellon alla tarkoittaa, ettĂ€ kielto on voimassa maanantaista perjantaihin klo 8–18 ja lauantaina klo 8–14. Sunnuntaisin se ei ole voimassa lainkaan, koska punaisia numeroita ei ole. Jos voimassaoloaikaa ei ole merkitty, kieltomerkki on voimassa ympĂ€ri vuorokauden.

Keltaiset tiemerkinnÀt

TiemerkinnÀt ovat valkoisia, ellei toisin ilmoiteta (vÀgmÀrkesförordningen 4 kap. 3 §). Keltaisia merkintöjÀ on kahdenlaisia:

  • TilapĂ€iset keltaiset merkinnĂ€t, esimerkiksi tietöiden kohdalla. Ne ovat voimassa tavallisten valkoisten merkintöjen sijasta niin kauan kuin ne ovat paikallaan (vĂ€gmĂ€rkesförordningen 4 kap. 3 §).
  • PysĂ€htymis- ja pysĂ€köintikiellot ajoradan reunassa. YhtenĂ€inen keltainen viiva (M21) tarkoittaa, ettĂ€ pysĂ€htyminen ja pysĂ€köinti on kielletty, ja keltainen katkoviiva (M22) tarkoittaa, ettĂ€ pysĂ€köinti on kielletty. M22:ta kĂ€ytetÀÀn myös osoittamaan, kuinka pitkĂ€lle linja-auton pysĂ€kki ulottuu. NiistĂ€ kerrotaan lisÀÀ tiemerkintöjĂ€ kĂ€sittelevĂ€ssĂ€ luvussa.

Muista

  • Liikennemerkit menevĂ€t liikennesÀÀntöjen edelle, ja poliisin ohjeet menevĂ€t liikennemerkkien edelle.
  • Varoitusmerkit varoittavat edessĂ€ olevasta vaarasta. Hidasta ja ole valmiina.
  • Nopeusrajoitus on voimassa, kunnes tulee uusi nopeusrajoitusmerkki.
  • PysĂ€köinti- tai pysĂ€htymiskielto on voimassa seuraavaan risteykseen asti ja vain sillĂ€ puolella, jolla merkki on.
  • Voimassaoloajat: ilman sulkeita arkipĂ€ivĂ€t, sulkeissa pyhĂ€pĂ€ivÀÀ edeltĂ€vĂ€ pĂ€ivĂ€, punaiset numerot sunnuntai ja pyhĂ€pĂ€ivĂ€t.
  • LisĂ€kilvet tĂ€ydentĂ€vĂ€t ylĂ€puolella olevaa merkkiĂ€, esimerkiksi etĂ€isyydellĂ€, ajalla tai ajoneuvolajilla.

Harjoittele luvun kysymyksiÀ

Liikennemerkit – teoria B · VĂ€gvett