Luvut 3 · LiikennesÀÀnnöt · 5 min
Liikennemerkit
Liikennemerkit (vÀgmÀrken) kertovat, mitÀ juuri siinÀ paikassa, jossa ajat, on voimassa. Ne voivat varoittaa, kieltÀÀ, mÀÀrÀtÀ tai antaa tietoa. Sinun ei tarvitse osata jokaista merkkiÀ ulkoa ymmÀrtÀÀksesi niitÀ. Jos tiedÀt, mihin ryhmÀÀn merkki kuuluu, tiedÀt jo suunnilleen, mitÀ se haluaa kertoa.
Merkit menevÀt liikennesÀÀntöjen edelle
Liikennemerkin, tiemerkinnÀn tai liikennevalon antama ohje on voimassa ennen yleisiÀ liikennesÀÀntöjÀ, kun ne ovat ristiriidassa (Ruotsin liikenneasetus (trafikförordningen) 2 kap. 2 §). Esimerkki: risteyksessÀ on voimassa oikealta tulevan sÀÀntö (högerregeln), mutta jos siinÀ on vÀistÀmisvelvollisuutta (vÀjningsplikt) osoittava merkki, ratkaisee merkki.
Poliisin ohje taas on voimassa ennen sekÀ liikennesÀÀntöjÀ ettÀ liikennemerkkejÀ (trafikförordningen 2 kap. 3 §).
RyhmÀt
Liikennemerkit on jaettu kirjaimilla merkittyihin ryhmiin (Ruotsin liikennemerkkiasetus (vÀgmÀrkesförordningen) 2 kap. 1 §). Autoilijalle tÀrkeimmÀt ovat:
| RyhmÀ | Nimi | MitÀ ne tekevÀt |
|---|---|---|
| A | Varoitusmerkit (varningsmÀrken) | Varoittavat edessÀ olevasta vaarasta |
| B | Etuajo-oikeus- ja vÀistÀmismerkit (vÀjningspliktsmÀrken) | Osoittavat, kenellÀ on etuajo-oikeus |
| C | Kieltomerkit (förbudsmÀrken) | Kertovat, mitÀ et saa tehdÀ |
| D | MÀÀrÀysmerkit (pÄbudsmÀrken) | Kertovat, mitÀ sinun on tehtÀvÀ |
| E | SÀÀntömerkit (anvisningsmÀrken) | Antavat tietoa siitÀ, mitÀ paikalla on voimassa |
| FâI | Opastusmerkit (lokaliseringsmĂ€rken) | Tienviitoitus sekĂ€ tiedot paikoista ja palveluista |
| J | Ilmoitusmerkit (upplysningsmÀrken) | Muu tieto |
Merkkien lisÀksi on lisÀkilpiÀ (tillÀggstavlor), jotka ovat merkin alla ja tÀydentÀvÀt sitÀ.
Varoitusmerkit (A)
Varoitusmerkit varoittavat vaarasta ja kertovat, millaisesta vaarasta on kyse (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 4 §). Ne ovat kolmionmuotoisia kÀrki ylöspÀin. Merkki asetetaan sille etÀisyydelle vaarasta, jossa siitÀ on eniten hyötyÀ, jotta ehdit sovittaa nopeutesi.
EsimerkkejÀ varoitusmerkeistÀ:
- mutkat, jyrkÀt mÀet ja tien kapeneminen,
- suojatie (övergÄngsstÀlle), liikennevalot ja hidaste,
- risteys ja liikenneympyrÀ (cirkulationsplats),
- rautatien tasoristeys (jÀrnvÀgskorsning),
- muu vaara, jolloin lisÀkilpi selittÀÀ, mistÀ on kyse.
Varoitusmerkki ei ole kÀsky, mutta se on selvÀ merkki hidastaa ja olla valmiina. Jos ajat liian lujaa varoitusmerkin ohi etkÀ sitten selviÀ mutkasta, olet rikkonut nopeuden sovittamista koskevaa vaatimusta (trafikförordningen 3 kap. 14 §).
Etuajo-oikeus- ja vÀistÀmismerkit (B)
VÀistÀmismerkit osoittavat, kenen on pÀÀstettÀvÀ kukin edelle. TÀhÀn ryhmÀÀn kuuluvat vÀistÀmisvelvollisuus, pysÀhtymisvelvollisuus (stopplikt), etuajo-oikeutettu tie (huvudled) ja etuajo-oikeutetun tien pÀÀttyminen. Ne kÀydÀÀn lÀpi vÀistÀmisvelvollisuutta ja risteyksiÀ kÀsittelevÀssÀ luvussa.
Kaksi ryhmÀn merkkiÀ koskee kohtaamista kapeissa kohdissa, esimerkiksi kapealla sillalla tai tien kaventuessa:
"VÀistÀmisvelvollisuus kohdattaessa" (vÀjningsplikt mot mötande trafik): et saa ajaa osuudelle, jos estÀt vastaantulevaa ajoneuvoa. Anna vastaantulevan ajaa ensin.
"Etuajo-oikeus kohdattaessa" (mötande trafik har vÀjningsplikt): sinulla on etuajo-oikeus, ja vastaantulevan on odotettava. Ole silti valmis pysÀhtymÀÀn, jos toinen kuljettaja ei pysÀhdy.
Kieltomerkit (C)
Kieltomerkit ovat yleensÀ pyöreitÀ ja punareunaisia. Ne kertovat, mikÀ on kielletty, esimerkiksi
- ajoneuvolla ajo kielletty (förbud mot infart med fordon),
- ajoneuvoliikenne kielletty (förbud mot trafik med fordon),
- ohituskielto (förbud mot omkörning),
- vasemmalle tai oikealle kÀÀntyminen kielletty tai U-kÀÀnnös kielletty,
- ajoneuvon suurin sallittu korkeus, leveys, pituus tai paino,
- suurin sallittu nopeus.
Nopeusrajoitus on voimassa, kunnes uusi merkki osoittaa toisen nopeuden (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 8 §). MerkkiÀ ei tarvitse toistaa jokaisen risteyksen jÀlkeen.
PysÀköinti kielletty tai pysÀhtyminen ja pysÀköinti kielletty on voimassa merkistÀ seuraavaan risteykseen asti ja vain sillÀ tien puolella, jolla merkki on (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 8 §). Kielto voi myös pÀÀttyÀ aiemmin merkkiin, jossa on alaspÀin osoittava nuoli lisÀkilvessÀ.
MÀÀrÀysmerkit (D)
MÀÀrÀysmerkit ovat pyöreitÀ ja sinisiÀ. Ne kertovat, mitÀ sinun on tehtÀvÀ, esimerkiksi ajettava tiettyyn suuntaan tai ohitettava este tietyltÀ puolelta. LiikenneympyrÀn pakollista ajosuuntaa osoittava merkki kertoo, ettÀ liikenteen on kuljettava vastapÀivÀÀn ympyrÀn ympÀri.
SÀÀntömerkit (E)
SÀÀntömerkit kertovat, mitÀ jossakin paikassa tai jollakin tiellÀ on voimassa. Niihin liittyy usein sÀÀntöjÀ, jotka sinun on itse tunnettava, koska ne eivÀt lue kilvessÀ. EsimerkkejÀ:
- Moottoritie (motorvÀg) ja moottoriliikennetie (motortrafikled): niillÀ on erityissÀÀntöjÀ, ks. moottoritietÀ kÀsittelevÀ luku.
- Yksisuuntainen (enkelriktat): kaikki liikenne kulkee samaan suuntaan.
- Umpikuja (ÄtervÀndsgata): katu pÀÀttyy, eikÀ sen lÀpi pÀÀse ajamaan.
- Suojatie: merkki osoittaa, missÀ suojatie on.
- PysÀköinti (parkering): tÀssÀ saa pysÀköidÀ, usein aikaa ja maksua koskevin lisÀkilvin.
LisÀkilvet
LisÀkilpi antaa tÀydentÀvÀn ohjeen ylÀpuolella olevaan merkkiin (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 29 §). Jos merkin alla on useita kilpiÀ, kukin niistÀ on voimassa. Muutamia yleisiÀ kilpiÀ:
- EtÀisyys (avstÄnd) kertoo, kuinka pitkÀ matka on siihen, mitÀ merkki koskee, esimerkiksi edessÀ olevaan vaaraan.
- Vaikutusalue (utstrÀckning) kertoo, kuinka pitkÀllÀ matkalla merkki on voimassa.
- Symbolikilpi (symboltavla) rajoittaa merkin koskemaan tiettyÀ ajoneuvolajia tai tienkÀyttÀjÀryhmÀÀ.
- Voimassaoloaika (tidsangivelse) kertoo, milloin merkki on voimassa.
Voimassaoloaikojen lukeminen
Voimassaoloajat noudattavat kiinteÀÀ jÀrjestelmÀÀ (vÀgmÀrkesförordningen 2 kap. 30 §):
- Numerot ilman sulkeita koskevat arkipÀiviÀ, paitsi sunnuntaita tai pyhÀpÀivÀÀ edeltÀvÀÀ arkipÀivÀÀ (vardag före sön- och helgdag).
- Numerot sulkeissa koskevat sunnuntaita tai pyhÀpÀivÀÀ edeltÀvÀÀ arkipÀivÀÀ, esimerkiksi tavallista lauantaita.
- Punaiset numerot koskevat sunnuntaita ja pyhÀpÀiviÀ.
Esimerkki: "8â18 (8â14)" pysĂ€köintikiellon alla tarkoittaa, ettĂ€ kielto on voimassa maanantaista perjantaihin klo 8â18 ja lauantaina klo 8â14. Sunnuntaisin se ei ole voimassa lainkaan, koska punaisia numeroita ei ole. Jos voimassaoloaikaa ei ole merkitty, kieltomerkki on voimassa ympĂ€ri vuorokauden.
Keltaiset tiemerkinnÀt
TiemerkinnÀt ovat valkoisia, ellei toisin ilmoiteta (vÀgmÀrkesförordningen 4 kap. 3 §). Keltaisia merkintöjÀ on kahdenlaisia:
- TilapÀiset keltaiset merkinnÀt, esimerkiksi tietöiden kohdalla. Ne ovat voimassa tavallisten valkoisten merkintöjen sijasta niin kauan kuin ne ovat paikallaan (vÀgmÀrkesförordningen 4 kap. 3 §).
- PysÀhtymis- ja pysÀköintikiellot ajoradan reunassa. YhtenÀinen keltainen viiva (M21) tarkoittaa, ettÀ pysÀhtyminen ja pysÀköinti on kielletty, ja keltainen katkoviiva (M22) tarkoittaa, ettÀ pysÀköinti on kielletty. M22:ta kÀytetÀÀn myös osoittamaan, kuinka pitkÀlle linja-auton pysÀkki ulottuu. NiistÀ kerrotaan lisÀÀ tiemerkintöjÀ kÀsittelevÀssÀ luvussa.
Muista
- Liikennemerkit menevÀt liikennesÀÀntöjen edelle, ja poliisin ohjeet menevÀt liikennemerkkien edelle.
- Varoitusmerkit varoittavat edessÀ olevasta vaarasta. Hidasta ja ole valmiina.
- Nopeusrajoitus on voimassa, kunnes tulee uusi nopeusrajoitusmerkki.
- PysÀköinti- tai pysÀhtymiskielto on voimassa seuraavaan risteykseen asti ja vain sillÀ puolella, jolla merkki on.
- Voimassaoloajat: ilman sulkeita arkipÀivÀt, sulkeissa pyhÀpÀivÀÀ edeltÀvÀ pÀivÀ, punaiset numerot sunnuntai ja pyhÀpÀivÀt.
- LisÀkilvet tÀydentÀvÀt ylÀpuolella olevaa merkkiÀ, esimerkiksi etÀisyydellÀ, ajalla tai ajoneuvolajilla.