VĂ€gvett

Luvut 7 · Liikenneturvallisuus · 5 min

Nopeus ja etÀisyys

NÀytÀ ruotsiksi

Nopeus vaikuttaa liikenteessÀ lÀhes kaikkeen: siihen, kuinka paljon ehdit nÀhdÀ, kuinka paljon aikaa sinulla on reagoida, kuinka pitkÀlle auto kulkee ennen kuin se pysÀhtyy ja kuinka kovaa törmÀys on, jos jotain menee vikaan. Siksi tÀmÀ on yksi koko teorian tÀrkeimmistÀ luvuista.

PerussÀÀntö: sovita nopeus

Kilpi osoittaa suurimman sallitun nopeuden, ei suositeltua. Nopeus on aina sovitettava liikenneturvallisuuden vaatimuksiin. Se ei saa koskaan olla suurempi kuin ettÀ sÀilytÀt auton hallinnan ja pystyt pysÀhtymÀÀn sillÀ matkalla, jonka nÀet, ja ennen jokaista ennakoitavissa olevaa estettÀ (Ruotsin liikenneasetus (trafikförordningen) 3 kap. 14 §).

TÀmÀ tarkoittaa esimerkiksi sitÀ, ettÀ pimeÀllÀ sinun on pystyttÀvÀ pysÀhtymÀÀn ajovalojen valaiseman matkan sisÀllÀ ja ettÀ ennen nÀkemÀesteistÀ mÀen harjannetta sinun on pystyttÀvÀ pysÀhtymÀÀn, jos sen toisella puolella on auto.

Milloin on ajettava erityisen hitaasti

Liikenneasetuksessa luetellaan joukko tilanteita, joissa on pidettÀvÀ riittÀvÀn alhainen nopeus (trafikförordningen 3 kap. 15 §). Niihin kuuluvat

  • taajama (tĂ€ttbebyggt omrĂ„de),
  • valon tai sÀÀn heikentĂ€mĂ€ nĂ€kyvyys,
  • suojatiet (övergĂ„ngsstĂ€llen) ja muut paikat, joissa jalankulkijat ylittĂ€vĂ€t tien,
  • paikat, joissa voi olla risteĂ€vÀÀ liikennettĂ€,
  • jyrkĂ€t mutkat ja mĂ€en harjanteet, joissa nĂ€kyvyys on peitetty,
  • hĂ€ikĂ€istymisen vaara,
  • kohtaaminen kapeilla teillĂ€,
  • liukas keli,
  • linja-auton, raitiovaunun tai koulukuljetuksen lĂ€hestyminen, kun se on pysĂ€htynyt matkustajien nousemista tai poistumista varten,
  • tiellĂ€ tai tien vieressĂ€ olevien lasten lĂ€hestyminen,
  • tietyöt ja onnettomuuspaikan ohittaminen.

Liian alhainen nopeus

Et myöskÀÀn saa ilman pÀtevÀÀ syytÀ ajaa kohtuuttoman alhaisella nopeudella tai jarruttaa Àkillisesti niin, ettÀ estÀt muita (trafikförordningen 3 kap. 16 §). Nopeuden sovittaminen tarkoittaa siis tilanteeseen sopivan nopeuden valitsemista, ei aina alhaisinta.

Nopeusrajoitukset

Ellei toisin ole merkitty, on voimassa (trafikförordningen 3 kap. 17 §)

  • 50 km/h taajamassa,
  • 70 km/h taajaman ulkopuolella. TĂ€tĂ€ kutsutaan yleisnopeusrajoitukseksi (bashastighet).

Taajamassa kunta voi pÀÀttÀÀ, ettÀ rajoitus on 30 tai 40 km/h, ja Trafikverket (Ruotsin liikennevirasto) voi pÀÀttÀÀ, ettÀ tien rajoitus on 80, 90, 100 tai 110 km/h (trafikförordningen 3 kap. 17 §). Muista rajoituksista pÀÀtetÀÀn paikallisilla liikennemÀÀrÀyksillÀ: taajamassa ja teillÀ, joiden tienpitÀjÀ (vÀghÄllare) on kunta, pÀÀttÀÀ kunta, ja yleisillÀ teillÀ taajaman ulkopuolella lÀÀninhallitus (lÀnsstyrelsen). Trafikverketin mukaan rajoitukset voidaan vuodesta 2008 lÀhtien asettaa jokaiselle kymmenluvulle 30 ja 120 km/h vÀlillÀ. MoottoritiellÀ (motorvÀg) on voimassa 110 km/h, ellei toisin ole merkitty (trafikförordningen 9 kap. 1 §), ja joillakin osuuksilla rajoitukseksi on merkitty 120 km/h.

Nopeusrajoitus 70

Auto ja perÀvaunu

PerÀvaunun (slÀpvagn) kanssa nopeusrajoitukset ovat alhaisemmat. SÀÀnnöt ovat liikenneasetuksen 4 kap. 20 §:ssÀ, jonka sanamuoto muuttuu 1. joulukuuta 2026 (SFS 2026:1052). Henkilöautolle, jossa on yksi perÀvaunu, uusi sanamuoto on lyhyesti seuraava:

  • Jarrullinen perĂ€vaunu, jonka jarruja kĂ€ytetÀÀn auton kĂ€yttöjarrulla: enintÀÀn 80 km/h.
  • Työntöjarrullinen perĂ€vaunu (pĂ„skjutsbroms) (henkilöauton perĂ€vaunujen tavallinen jarru), jossa on nivelöimĂ€tön vetoaisa ja jonka kokonaismassa (totalvikt) on enintÀÀn 3,5 tonnia: enintÀÀn 80 km/h.
  • Jarruton perĂ€vaunu, jonka kokonaismassa, tai omamassa (tjĂ€nstevikt), jos se on kuormaamaton, on enintÀÀn puolet auton omamassasta ja enintÀÀn 750 kg: enintÀÀn 80 km/h.
  • Muut perĂ€vaunut, esimerkiksi tĂ€tĂ€ raskaampi jarruton perĂ€vaunu tai perĂ€vaunu, jossa on nivelöity vetoaisa (ledad dragstĂ„ng): enintÀÀn 40 km/h, jos perĂ€vaunun todellinen massa (bruttovikt, mitĂ€ se todella painaa) ei ole suurempi kuin auton.
  • Muissa tapauksissa, esimerkiksi kun perĂ€vaunu painaa enemmĂ€n kuin auto: enintÀÀn 30 km/h.

Transportstyrelsenin (Ruotsin liikenteen turvallisuusvirasto) kuvaus ennen 1. joulukuuta voimassa olevista sÀÀnnöistÀ antaa samat 80 ja 40 km/h:n rajat tavallisille perÀvaunuille ja asuntovaunuille. Jos kilvessÀ on alempi rajoitus, sitÀ tietenkin noudatetaan.

Miksi nopeudella on niin suuri merkitys

Trafikverketin mukaan kuoleman riski pienenee 40 prosenttia, jos törmÀys tapahtuu 80 km/h:n eikÀ 90 km/h:n nopeudessa. Pienet nopeuserot johtavat siis suuriin eroihin seurauksissa. Samalla sÀÀstÀt tavallisella matkalla harvoin enempÀÀ kuin minuutin ajamalla lujempaa.

PysÀhtymismatka

PysÀhtymismatka (stoppstrÀcka) on matka, jonka auto kulkee siitÀ, kun havaitset vaaran, siihen kun auto on pysÀhtynyt. Se koostuu kahdesta osasta:

  • Reaktiomatka (reaktionsstrĂ€cka): matka, jonka ajat ennen kuin ehdit alkaa jarruttaa. Se kasvaa samassa suhteessa kuin nopeus. Jos ajat kaksi kertaa niin lujaa, se on kaksi kertaa niin pitkĂ€.
  • Jarrutusmatka (bromsstrĂ€cka): matka siitĂ€, kun jarru alkaa vaikuttaa, siihen kun auto on pysĂ€htynyt. Se kasvaa suunnilleen nopeuden neliössĂ€. Jos ajat kaksi kertaa niin lujaa, se on suunnilleen neljĂ€ kertaa niin pitkĂ€.

Trafikverket antaa nÀmÀ esimerkit hyvillÀ renkailla, hyvÀllÀ kelillÀ ja hyvÀllÀ sÀÀllÀ:

Nopeus PysÀhtymismatka
30 km/h n. 17 m
50 km/h n. 35 m
70 km/h n. 56 m
100 km/h n. 97 m

Mieti, mitÀ taulukko tarkoittaa kÀytÀnnössÀ. Jos lapsi juoksee tielle 17 metriÀ edessÀsi, ehdit pysÀhtyÀ 30 km/h:n nopeudesta. 50 km/h:n nopeudessa et Trafikverketin mukaan ole samalla matkalla ehtinyt edes alkaa jarruttaa, ja törmÀÀt lapseen 50 km/h:n nopeudella.

PysÀhtymismatka on huomattavasti pidempi esimerkiksi kuluneilla renkailla ja jÀisellÀ tiellÀ. Se pitenee myös, jos olet vÀsynyt, hÀiriintynyt tai pÀihtynyt, koska reaktioaika pitenee.

EtÀisyys edellÀ ajavaan

EtÀisyys edellÀ ajavaan ajoneuvoon on sovitettava niin, ettei ole perÀÀnajon vaaraa, jos se hidastaa tai pysÀhtyy (trafikförordningen 3 kap. 2 §). Laki ei mÀÀrÀÀ kiinteÀÀ mittaa.

Kolmen sekunnin sÀÀntö

Yksinkertainen tapa tarkistaa etÀisyys on kolmen sekunnin sÀÀntö (tresekundersregeln). Valitse tien varrelta kiinteÀ kohde, esimerkiksi kilpi. Kun edellÀ ajava auto ohittaa sen, alat laskea: "tuhat yksi, tuhat kaksi, tuhat kolme". Jos olet kohteen kohdalla ennen kuin olet laskenut loppuun, ajat liian lÀhellÀ.

SÀÀntö on nyrkkisÀÀntö, ei lakisÀÀteinen vaatimus. Kolme sekuntia riittÀÀ hyvissÀ olosuhteissa. Liukkaalla, sateessa, pimeÀllÀ tai perÀvaunua vetÀessÀsi tarvitset huomattavasti enemmÀn.

Joku ajaa liian lÀhellÀ sinua

Jos takanasi oleva auto ajaa liian lÀhellÀ, et voi juuri vaikuttaa sen kuljettajaan, mutta voit antaa itsellesi enemmÀn marginaalia. Kasvata etÀisyyttÀ edellÀ ajavaan autoon, jotta voit jarruttaa pehmeÀmmin, jos jotain tapahtuu. PÀÀstÀ kiireinen ohi.

Muista

  • Kilpi osoittaa suurimman sallitun nopeuden. Sinun on aina pystyttĂ€vĂ€ pysĂ€htymÀÀn nĂ€kemĂ€si matkan sisĂ€llĂ€.
  • 50 km/h taajamassa ja 70 km/h sen ulkopuolella, ellei toisin ole merkitty.
  • Auto ja jarrullinen perĂ€vaunu: enintÀÀn 80 km/h. Jarruttoman perĂ€vaunun kanssa rajoitus (80, 40 tai 30 km/h) riippuu perĂ€vaunun painosta.
  • Jarrutusmatka kasvaa suunnilleen nopeuden neliössĂ€: kaksinkertainen nopeus antaa nelinkertaisen jarrutusmatkan.
  • PysĂ€htymismatka 50 km/h:ssa on noin kaksi kertaa niin pitkĂ€ kuin 30 km/h:ssa.
  • PidĂ€ vĂ€hintÀÀn kolmen sekunnin etĂ€isyys, ja enemmĂ€n huonolla kelillĂ€.

Harjoittele luvun kysymyksiÀ

Nopeus ja etĂ€isyys – teoria B · VĂ€gvett