Tiemerkinnät ja liikennevalot

Tien viivat ja liikennevalojen (trafiksignaler) valot ohjaavat liikennettä yhtä paljon kuin kilvet. Tässä luvussa käydään läpi yleisimmät tiemerkinnät (vägmarkeringar), mitä valojen värit tarkoittavat ja miten itse osoitat muille, mitä aiot tehdä.

Valkoiset ja keltaiset merkinnät

Tiemerkinnät ovat valkoisia, ellei toisin ilmoiteta (Ruotsin liikennemerkkiasetus (vägmärkesförordningen) 4 kap. 3 §). Keltaisia merkintöjä on kahdenlaisia.

Tilapäisiä keltaisia merkintöjä käytetään tilapäiseen tarpeeseen, esimerkiksi tietyön aikana, ja ne ovat silloin voimassa tavallisten merkintöjen sijasta (vägmärkesförordningen 4 kap. 3 §). Jos tiellä on sekä valkoisia että keltaisia viivoja, noudatetaan keltaisia.

Ajoradan reunassa olevat keltaiset viivat ovat pysyviä ja osoittavat pysähtymis- tai pysäköintikieltoa:

• Yhtenäinen keltainen viiva (M21): pysähtyminen ja pysäköinti kielletty.
• Keltainen katkoviiva (M22): pysäköinti kielletty. Merkinnällä osoitetaan myös, kuinka pitkälle linja-auton pysäkki ulottuu.
• M23:a käytetään vahvistamaan M21:n tai M22:n osoittamaa kieltoa.

Näiden merkintöjen väriä ei saa muuttaa.

Pituussuuntaiset viivat

Keskiviiva ja kaistaviiva

Keskiviiva (mittlinje) erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevan liikenteen kaistat. Kaistaviiva (körfältslinje) erottaa samaan suuntaan kulkevan liikenteen kaistat (vägmärkesförordningen 4 kap. 4 §). Molemmat ovat yleensä katkoviivoja, mikä tarkoittaa, että niiden yli saa ajaa, kun se on turvallista, esimerkiksi ohitettaessa tai kaistaa vaihdettaessa.

Reunaviiva

Reunaviiva (kantlinje) osoittaa, mihin ajorata (körbana) päättyy (vägmärkesförordningen 4 kap. 4 §). Reunaviivan ulkopuolella on piennar (vägren).

Varoitusviiva

Varoitusviivassa (varningslinje) on pidemmät viivat ja lyhyemmät välit kuin tavallisessa keskiviivassa. Se tarkoittaa, että viivan ylittäminen on liikenneturvallisuuden kannalta sopimatonta (vägmärkesförordningen 4 kap. 4 §), esimerkiksi koska näkyvyys edessä on rajoitettu. Viiva on siis varoitus, ei kielto. Jos näet varoitusviivan, oleta, että ohittaminen ei todennäköisesti ole turvallista.

Yhtenäinen viiva

Yhtenäistä viivaa (heldragen linje) käytetään katkoviivan sijasta siellä, missä sen ylittäminen, kaistan vaihtaminen tai pientareelle ajaminen ei turvallisuussyistä ole sallittua (vägmärkesförordningen 4 kap. 6 §). Ruotsin liikenneasetuksen (trafikförordningen) säännöt ovat selvät:

• Jos kaistat erottaa yhtenäinen viiva, kaistaa ei saa vaihtaa (trafikförordningen 3 kap. 9 §).
• Yhtäkään pyörää ei saa ajaa yhtenäisen viivan yli tai sulkualueelle (trafikförordningen 3 kap. 11 §). Poikkeuksia on, esimerkiksi kun on ohitettava este tiellä, mutta silloin on oltava erityisen varovainen.

Joskus yhtenäinen viiva ja katkoviiva ovat vierekkäin. Silloin noudatetaan sitä viivaa, joka on lähempänä sinua. Jos katkoviiva on sinun puolellasi, saat ylittää, jos yhtenäinen, et saa.

Sulkualue

Sulkualue (spärrområde) on vinoviivoin merkitty alue, usein kaistojen erkanemiskohdassa tai liikenteenjakajan (refug) kohdalla. Sillä ei saa ajaa millään ajoneuvolla (vägmärkesförordningen 4 kap. 6 §).

Poikittaiset viivat

• Pysäytysviiva (stopplinje): yhtenäinen poikittainen viiva, joka osoittaa, mihin on pysähdyttävä pysähtymisvelvollisuuden (stopplikt) tai punaisen valon vuoksi (vägmärkesförordningen 4 kap. 8 §).
• Väistämisviiva (väjningslinje): katkonainen poikittainen viiva, usein kolmioin merkitty ("hainhampaat"), joka osoittaa linjan, jota ei pitäisi ylittää väistettäessä (vägmärkesförordningen 4 kap. 8 §).

Liikennevalot

Liikennevalot ohjaavat liikennettä värillisillä valoilla. Niiden merkitys on vahvistettu (vägmärkesförordningen 3 kap. 6 §):

Valo	Merkitys
Punainen	Seis. Et saa ajaa pysäytysviivan ohi, tai valon ohi, jos pysäytysviivaa ei ole.
Punainen ja keltainen	Pian vaihtuu vihreä. Muuten sama kuin punainen, joten et saa vielä ajaa.
Vihreä	Saat ajaa. Väistämisvelvollisuus (väjningsplikt) voi silti olla voimassa, esimerkiksi jalankulkijoihin nähden kääntyessäsi.
Keltainen	Seis. Saat jatkaa vain, jos olet niin lähellä, ettet pysty pysähtymään turvallisesti.
Vihreä nuoli	Saat ajaa nuolen osoittamaan suuntaan, vaikka samanaikaisesti palaisi jokin toinen valo.
Vilkkuva keltainen	Aja erityisen varovasti.

Keltainen valo ei tarkoita "kiirehdi"

Keltainen tarkoittaa seis. Ainoa poikkeus on, kun olet jo niin lähellä, että voimakas jarrutus olisi vaarallinen. Siksi sinun on sovitettava nopeutesi, kun lähestyt pitkään vihreänä palanutta valoa, jotta voit pysähtyä rauhallisesti, jos se vaihtuu.

Liikennevalo ja liikennemerkki samanaikaisesti

Liikennevalon kiinteä valo on voimassa ennen liikennemerkillä osoitettua pysähtymis- tai väistämisvelvollisuutta (trafikförordningen 2 kap. 2 §). Kun valot toimivat normaalisti, noudatat siis valoja. Jos valot ovat sammuksissa tai vain vilkkuvat keltaista, etuajo-oikeuden ratkaisevat liikennemerkit tai muuten oikealta tulevan sääntö (högerregeln).

Tietyille tienkäyttäjille tarkoitetut opastimet

On erityisiä opastimia esimerkiksi pyöräilijöille, jalankulkijoille ja joukkoliikenteelle. Pyöräilijöille, luokan II mopoilijoille tai jalankulkijoille annettu erityinen ohje on heidän osaltaan voimassa ennen muita ohjeita (trafikförordningen 2 kap. 2 §). Autoilijana noudatat sinulle tarkoitettua valoa.

Poliisi ja liikenteenohjaaja

Sinun on noudatettava poliisin antamaa liikenteenohjausta. Poliisin ohje on voimassa ennen liikennesääntöjä sekä ennen liikennevaloja, liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä (trafikförordningen 2 kap. 3 §). Jos poliisi viittoo sinut eteenpäin punaisesta valosta huolimatta, sinun on siis ajettava.

Tietöiden kohdalla liikennettä voi ohjata liikenteenohjaaja (vakt). Liikenteenohjaajan pysäytysmerkki tarkoittaa seis sille tienkäyttäjälle, johon ohjaaja on kääntynyt, ja merkki "aja eteenpäin" tarkoittaa, että saat jatkaa (vägmärkesförordningen 5 kap. 2 §).

Merkkien antaminen itse

Muut tienkäyttäjät eivät osaa lukea ajatuksiasi. Siksi sinun on annettava merkki suuntavilkulla (körriktningsvisare), kun aiot lähteä liikkeelle tien reunasta, kääntyä, vaihtaa kaistaa, kääntyä ympäri tai muuten siirtyä sivusuunnassa. Merkki on annettava ajoissa, sen on näyttävä hyvin eikä sitä saa voida ymmärtää väärin. Kun liike on tehty, suuntavilkku on sammutettava (trafikförordningen 3 kap. 65 §).

Jarruvalot ovat myös merkki. Joka aikoo pysähtyä tai hidastaa nopeasti, on osoitettava se jarruvalolla (trafikförordningen 3 kap. 65 §).

Suuntamerkin näyttäminen ei anna sinulle oikeutta ajaa. Sinun on silti varmistettava, että liike voidaan tehdä aiheuttamatta vaaraa tai tarpeetonta haittaa muille (trafikförordningen 3 kap. 66 och 43 §§). Tarkista peilit ja kuollut kulma (döda vinkeln) ennen kuin vaihdat kaistaa tai lähdet liikkeelle tien reunasta.

Ääni- ja valomerkki

Kun se on tarpeen vaaran ehkäisemiseksi tai torjumiseksi, sinun on annettava ääni- tai valomerkki, esimerkiksi soitettava äänimerkkiä tai väläytettävä kaukovaloja, tai muulla sopivalla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomio. Merkkiä ei saa antaa pidempään kuin on tarpeen (trafikförordningen 3 kap. 64 §). Äänitorvi ja valomerkki on siis tarkoitettu varoittamiseen, ei muiden tienkäyttäjien moittimiseen.

Muista

• Katkoviivan saa ylittää, kun se on turvallista. Yhtenäistä viivaa ja sulkualuetta ei saa ylittää, paitsi erityistapauksissa, kuten kun on ohitettava este.
• Varoitusviiva tarkoittaa, että ylittäminen on sopimatonta, useimmiten huonon näkyvyyden vuoksi.
• Tilapäiset keltaiset merkinnät ovat voimassa ennen valkoisia. Keltainen viiva reunassa tarkoittaa pysähtymiskieltoa (yhtenäinen) tai pysäköintikieltoa (katkoviiva).
• Keltainen valo tarkoittaa seis, paitsi kun olet niin lähellä, ettet pysty pysähtymään turvallisesti.
• Poliisin ohje menee liikennevalojen, liikennemerkkien ja liikennesääntöjen edelle.
• Näytä suuntamerkkiä ajoissa, mutta tarkista aina, että liike on turvallinen. Suuntavilkku ei anna etuajo-oikeutta.